kuulumisia!

Maajoukkuekatsastuksissa muisti jälleen, miten valtavan lahjakkaita junioreita minulla on vastassa ensi kaudella. Heräsi pieni taistelutahto ja suorastaan potkaisu p*rseelle katsellessani maajoukkuueesa treenaavia junioreita. Ei päästy maajoukkueeseen, mutta se melkein tiedettiinkin. Taso on kova ja ilman tuloksia sinne ei mennä. Sain kuitenkin junioreiden maajoukkuevalmentajalta todella paljon kehuja ja rakentavaa palautetta. Hän piti myös tavoitteitani ensi kaudelle realistisena. "Ota kaikki irti mitä näin osaavasta hevosesta saat" -lausahdus jäi pysyvästi mieleeni.

Maajoukkueleirin jälkeen "tätsi" koko hommaan palasi. Suunniteltiin Anun kanssa treenejä eteenpäin ja listasin selkeät suunnitelmat koko ensi kevääksi. Lukiossa siirsin kursseja kesälle, jotta pystyisin 110% keskittyä tekemään tätä täysillä. Juuri nyt Wellu on kaiken edellä. Minulla on onneksi valmentaja, joka ei pidä 314km minään ongelmana. Asiat järjestellään niin, että olen viikonloput, lomat ja kaikki mahdollinen vain vapaaksi koulusta saan, Ypäjällä.

Wellulla hoidettiin hampaat pari viikkoa sitten ja kanki vaihdettiin suoraan, ison kielentilan sijaan: Muutos oli uskomaton. Hevonen joka monta vuotta on painanut kädelle, on höyhenen kevyt nyt edestä. Ehkä se vähän helpottaa kun kipeä silmä ja kipeä suu ovat poissa..?

Ratsastettavuus on kuitenkin tällä hevosella nyt juuri se, mihin kaikilla muilla hevosilla olen aina pyrkinyt, mutta en ole vasta kuin Wellulla saanut sen kokea. Ikää sillä on nyt 17-vuotta, mutta minusta tuntuu, että se on nyt paremmassa kunnossa mitä vuosiin. Toivotaan että sillä on monta vuotta aikaa opettaa minua. Tiedän jo nyt, että tälle hevoselle joskus hyvästien sanominen tulee olemaan tähän astisista kamalin. Kun joku osuu kohdalle ja tuntuu niin omalle, niin siitä pitää osata nauttia täysillä. Meillä kävi tuuri. 

Olen kilparatsastaja jolla on aina tavoitteet kilpailuiden suhteen. Juuri nyt kuitenkin tuntuu siltä, että päätavoitteeni tämän hevosen kanssa on oppia niin paljon kun vain mahdollista. Ehkä tämä voi olla se  once in a lifetime -mahdollisuus oppia näin osaavan hevosen kanssa. 

Olin vähän hukassa ja epätietoinen tulevaisuudesta syksyllä, mutta nyt olen jälleen täysin varma siiä mitä haluan. Se on tärkein motivaation lähde kilpaurheilijalle.

Tänä vuonna uusia yhteistyössä kanssamme ovat mm. NoShout ja Varna Oy. Tietysti äitini, joka mahdollistaa tämän kaiken. Kiitos myös Wellun "kummille" tädilleni Marialle, joka oli osana mahdollistamassa ratsastusurani jatkumista juniorina. Valmentajanani jatkaa Anu Korppoo sekä Susanna Kupari. 

Hieno vuosi tulossa hyvällä tiimillä

Eveliina